Hyvää Joulua!

Uppo-Nallen jouluruno 

Kuusen alla on kummaa puhinaa, 

karvaisen kuonon jouluista tuhinaa, 

heilahtaa kuusen katveessa tassu, 

kurahtaa vihreän varjossa massu, 

joulukarhu on asialla 

oksien peitossa kuusen alla. 

Karhulla mielessään jouluiset ilot, 

purkki ja lahjat ja omenakilot. 

Siksipä heilahtaa karvainen tassu, 

siksipä kurisee massu, 

että on tarpeen hetkinen vartoa, 

odottaa, paastota, punoa vartoa. 

Jälkeen koulun on odotus joulun, 

kaikkein kauneinta maailmassa. 

Karhun mielessä joulu väikkyy, 

kynttilän valo silmissä läikkyy. 

Mieli on auvoinen, mieli on avoin, 

viettääkseen joulua jouluisin tavoin. 

-Elina Karjalainen

Hyvää Joulua!

- kirsema -

Vierasta violettia

"Violetin katsotaan ilmaisevan viisautta ja rakkautta. Sitä pidetään myös eron, irtautumisen ja leskeyden värinä. Joskus violettiin pukeutumista on pidetty osoituksena huonosta mausta, eikä se vieläkään ole vaatteiden värinä kovin yleinen" / Coloria.net

Itse en omista ensimmäistäkään violettia vaatekappaletta, mutta värisävyisiä kyllä. Violetti ei ole ihan niitä omimpia värejä, joissa olo tuntuu kotoisalta, joten annan muiden hoitaa tuon violetin puolen. Ja tästä voi siis jo päätellä, että tämä settikään ei ole itselleni :)

Ja jälleen kerran pääsi askartelemaan rasian tai itse asiassa tein niitä aika monta...jouluhan koittaa tuota pikaa :)

Ei muuten ole vieläkään kuulunut mitään pojan käden leikkausajankohdasta, saisi jo tulla tietoa! No mutta tietoa odotellessa toivottelen teille mukavaa alkavaa viikkoa!

- kirsema -

Sitä sun tätä

Kuulumiset:

- edelleen vaivainen (iskias)

- miehellä myös selän kanssa ongelmia

- vanhemmalla pojalla marssimurtuma

- nuoremmalla pojalla veneluun murtuma, jälleen, mutta toisessa kädessä. Peruja ilmeisesti yli vuoden takaisesta vammasta. Joku kirous tässä varmaan on, kun edellinen murtuma oli myös työssäoppimisjakson aikana ja samoin tämä uusi murtuma ja vielä samassa työpaikassa. On kyllä aikamoisia lääkäreitä, poika on siis käynyt muutamia kertoja yksin lääkärissä kätensä kanssa ja aina sanottu ettei kättä saa rasittaa ja syö buranaa. Viimeisen kerran meni isäntä mukaan lääkäriin, poika pääsi röntgeniin ja taas lääkärille, mutta päivystävälle ja johan rupesi vika löytymään pojan kädestä. Päivystävä lääkäri tutki vanhat ja uudet kuvat, konsultoi myös kirurgia, jotta tietää miten edetään asiassa. Tällä kertaa käsi leikataan, kipsillä ei saa räpylää kuntoon. Nyt sitten odotetaan lisätietoa.

No siinä kuulumiset lyhykäisesti ja nyt täytyy myös tunnustaa, etten ole blogimaailmaa seuraillut enkä tehnyt paljon mitään muutakaan kivaa. Istuminen sohvan nurkassa tietokoneen kanssa ei onnistu, hetkeksi jos takapuolensa sohvalle laittaa, niin jalka kyllä kertoo sen. No aavistuksen parempaan suuntaan sentään on jo mennyt, tällä viikolla on aamuisin päässyt sängystä ylös ja unen jälkeiset askeleet on otettu ilman tukea, mutta vielä on matkaa, ennen kuin on taas iskussa.

Vähän on tällä välillä tullut koruiltuakin, silloin kun se on huvittanut, mutta vähissä ovat nämäkin huvitushetket olleet :(

Jottei ihan surkutteluksi mene, niin esikoiseni pääsee kohta sanomaan "Ohi on" - viimeisiä viikkoja viedään, ennen joulua on kotiutus. Ja ovat muuten jättäneet tyttöystävän kanssa asuntohakemuksen sisään, saas nähdä milloin saavat oman kodin :)

Mukavaa tulevaa viikkoa!

- kirsema -

Jämiä pois :)

Tämä sairausloma alkaa olla liian tuotteliasta korujen suhteen, kohta niitä on taas niin paljon, ettei joukkoon mahdu :) No en sentään ole pelkästään istunut korupöydän ääressä, vaan joka päivä olen lenkkeillyt, paitsi eilen, kun satoi vettä. Mutta tänään olin jo aamulla puoli yhdeksän aikaan marssimassa lääkäriin hakemaan lausuntoa, mutta kyllä olikin ihanan happirikas ilma lönkytellä. Takaisin tullessa alkoi jalassa tuntumaan epämiellyttävältä, mutta kotiin oli tultava. Ehkä tämä joku päivä hellittää. 

On se kumma miten noihin helmilaatikoihikin kerääntyy jämähelmiä. Päätinpä tehdä yhden hyvän työn ja vähentää jämien määrää. Ja tällainen soppa syntyi simpukankuorihelmistä, helmiäislasihelmistä, lasihelmistä ja kumipintaisista lasihelmistä:

 

Kävin oikein ulkona kuvaamassa, kun laiskuuttani en viitsinyt studiota virittää, mutta hämäriä kuvia tuli ulkonakin.

Mainiota maanantaita!

- kirsema -

Vaijerikorviksia

Innostuin niin kovasti tekemään näitä vaijerikorviksia, että oli pakko tilata värillistä vaijeria. Mutta en löytänyt kuin 7-säikeistä, joten oli hieman haasteellista sen kanssa, se kun otti heti nokkiinsa ja taittui eli piti ensimmäisellä kerralla onnistua :) Tuo punainen vaijeri olikin kauniin värinen. Kahdessa alemmassa on mustaa vaijeria. Mustaa vaijeria olisi saanut kyllä "parempaakin", mutta ei ollut sitten samassa kaupassa tarjolla ja en viitsiyt postikuluja maksaa moneen paikkaan, joten näillä mennään.

Leppoisaa lauantaita!

- kirsema -

Heippa jälleen kerran

Elämä meitä kuljettaa suuntaan jos toiseen ja välillä joutuu myös viettämään läksiäisiä. Onneksi nykyään on niin paljon erilaisia ja helppoja yhteydenpitotapoja ja -välineitä, ettei paremmasta väliä. Osaisikohan sitä enää perinteistä kirjettä kirjoittaakaan? Eipä ole tullut kokeiltua sitten lapsuuden, josta on muutama vuosi(kymmen) vierähtänyt :)

No joka tapauksessa päätin tehdä pienen läksiäislahjan iloselle ja pirtsakalle nuorelle naiselle rannekorun muodossa.

Tosin ei aavistustakaan hänen ranteen koosta, joten riskillä mennään :) Laitoin kuitenkin isolenkkistä ketjua toiseen päähän, joten korun pituus on säädettävissä ranteeseen sopivaksi.

Tällä korulla siis haluan toivottaa hänelle onnea ja menestystä uuteen työpaikkaan ja kiittää yhteisistä hauskoista hetkistä.

- kirsema -

Lenkkiä, linkkiä ja nauhaa

Aikani kuluksi syntyi rannekoru lenkeistä, nauhoista ja sydänlinkistä. Jouduin siis sairauslomalle, kun tuo iskias vaivaa edelleen. Tiistaina soitin lääkärille röntgenin tuloksista ja alkavaa kulumaa löytyi selästä. Vähän aikaa keskusteltuamme tohtorisetä tuumasi, että nyt heti mars kotiin kahdeksi viikoksi. Jos ei siinä ajassa tapahdu muutosta, hän laittaa lähetteen ortopedille. Pari päivää tässä lenkkeiltyäni ja uuden lääkekuurin myötä on parannusta jo hieman havaittavissa, toivottavasti pysyvää parannusta. Fysioterapeutillekin on varattu aika. Se näistä sairausjorinoista.

Mukavaa torstaita!

- kirsema -

Kirsikan sävyä

Olenpas tällä hetkellä hurahtanut yksinkertaisiin ja pelkistettyihin koruhin. Niin kuin ikinä mitään monimutkaista olisin tehnytkään. Tätäkin aloin aamulla jo tekemään, mutta aikani väännettyä erilaisia versioita, yksinkertaisuus vei voiton, koska mikään muu ei tuntunut sopivan kohdilleen. Saihan sitä päivän näinkin kulumaan :)

Kuvat pikkuriikkisen valehtelevat tuossa värisävyssä, pahoittelut.

Ja tuttuun tapaan - settihän se siinä :)

Riipuksena ihana taguapalmun siemen.

 

Ja sitten olen innostunut jättämään vaijeria näkyviin ja vääntelemään sitä :)

 

Rannekoru onkin sitten punottu puuhelmistä

Hyvää tulevaa viikkoa. Toivottavasti saamme nauttia kauniista syyspäivistä!

- kirsema -

Pyörylöitä

Tänään olikin oikea pyöreyden päivä :) Tarkoitus oli tehdä koru ranteeseen, mutta sitähän ei tullut. Sen sijaan tuli kaulakoru ja kahdet korvikset, toiset settiin ja toiset muuten vaan. No jos totta haastellaan, luulen, että näistä tulee joululahjat. Ajoissa kun aloittaa, niin ehtii hyvin :) Olipas muuten pitkästä aikaa hauska tuhrata korujen kanssa, on hiukkasen ollut homma ja ideat kateissa, mutta jospa se tästä taas lähtee käyntiin.

Kaulakoru on tehty nauhaan, rinkula ja linkki on päällystetty kumiputkella, keskellä viistehiottu lasihelmi. Oikein hävettää kertoa, mutta tunnustan nyt kuitenkin. Ei millään riittänyt ajatus, kuinka saan säätösolmun solmittua toisesta päästä, ei onnistunut vaikka kuinka yritin. Olen kyllä aikaisemminkin tehnyt säätösolmun onnistuneesti, mutta kun suksi ei välillä luista. Aikani tuhrattua oli pakko pyytää apua isännältä, joka ei ymmärtänyt alkuunkaan, mikä nyt yhden solmun tekemisessä on niin vaikeaa. No nyt hänkin voi sitten sanoa ääneen, että on osallistunut korun tekoon :)

 

Korvikset ovat niin ikään kumiputkeen sullotuja linkkejä, keskellä metallihelmet ja pari mustaa lasihelmeä.

Sitten mennään muuten vaan korviksiin, joissa siniset helmiäislasihelmet vaijerissa. Oli muuten sen verran sininen väri, että sattui oikein silmiin, kun näitä tein.

Oikein mukavaa lauantai-illan jatkoa.

- kirsema -

Saapaskoru x 2

Sisko soitti tuossa päivänä eräänä, oli kokenut ahaa-elämyksen. Ahaa-elämys oli saapaskoru. En ensin meinannut ymmärtää, mitä ihmettä hän horisee, kun puhuu ketjusta ja saappaasta, mutta vihdoin sain selville, että hän haluaa saapaskorun. No tuumasta toimeen. 

Ensimmäisen saapaskorun tein pronssinväriseen ketjuun muutamalla härpäkkeellä. Tämä menee ruskeisiin saappaisiin.

Kuvan saapas ei siis ole oikeasti se saapas, johon koru on menossa. Piti käyttää omaa saapasta kuvaukseen :)

 Tämä toisen tein hopeoituun ketjuun ja mustiin saappaisiin. Tätä en saanut tungettua omaan saappaaseeni, joten kuva vain näin. Tämän korun saapas on napakka nilkasta, joten se on lyhyempi kuin tuo toinen.

Saapaskoru olikin aika kiva idea, ehkäpä teen itsellenikin jossain vaiheessa korun saappaaseen :)

Huomenna onkin kuopuksen synttärit - kaikki 17 vuotta rapsahtaa mittariin. Onneksi näitä synttäreitä ei enää kohta tarvitse järkätä, paitsi sitten jää itsekin ilman kakkua :)

Mukavaa illan jatkoa!

- kirsema -

Syksyn satoa :)

Isäntä epäili, että mahtaako mulla olla lääkitys ihan kohdillaan, hävytön ukko! No ahtauduin siis lattialle sohvan ja pöydän väliin kuvaamaan, mutta paikka ei ollutkaan hyvä. Kun sitten yritin päästä ahtaasta kolosta pois, niin nauruksihan se meni. Kerrottakoon tähän, että meillä on olkkarissa kaksitasoinen lasipöytä ja alemmalla tasolla välillä kuvailen koruja. No sain itseni väännettyä kolosta pois naurun kera ja kuvat otettua toisessa kohtaa. Sitten siirryin kuvaamaan toista korua, joka ei ollut niin helppo kuvattava, vaan piti viimekädessä sitten laittaa koru omaan kaulaan ja kuvata peilin avulla. Tämä oli sitten isännälle se hetki, jolloin hänen oli pakko epäillä lääkityksen kohdillaan olemista :)

Tässä siis ensimmäinen: simpukankuorihelmiä, lasihelmiä ja tsekkiläisiä picasso alabasteri lasihelmiä (ihania) ja varastosta löytyi väriin sopiva mookaiittiriipus. Itselleni tulee värityksestä mieleen kanerva. Halusin ehdottomasti korusta pitkän, mutta loppui simpukat kesken, joten niskassa on helmipätkä.

Rannekoru oli tietenkin pakko tehdä, mutta tällä kertaa tein sen kumilankaan tai mitä joustonauhaa lienekään. Toivottavasti solmu pitää :)

Ja toinen koru = römpsy. Teki mieli tehdä jotain nauhaan ja onneksi sattui olemaan isoreikäisiä helmiä muutama, joten ei muuta kuin pujottelemaan. Riipus oli ensin toinen, mutta halusinkin jotain muuta ja näin syntyi römpsy. Värit, tai siis värit sinne päin, römpsyyn otin kolmesta posliinihelmestä.

Jaahas, huomenna täytyykin sitten palata viikon sairausloman jälkeen töihin. Katsotaan, mitä iskias tykkää istumisesta. Onneksi sentään voin ihan vapaasti tehdä pieniä kävelyretkiä käytävillä, kun siltä alkaa tuntumaan.

Mukavaa sunnuntain jatkoa!

- kirsema -

Ja taas...fimoa

Täällä iskiaksen vaivaamana istahdin eilen hetkeksi taas massailemaan siis harjoittelemaan massailua. Hetki venähtikin innostuksen äärellä liian pitkäksi istumatuokioksi, mutta itsepähän kärsin seurauksista. Ja nyt saatte kärsiä kanssani :) Jaettu ilo on paras ilo ;)

Hehkeätä pinkkiä. Raitakuvio tuli ihan sattumalta ja yritin toistaa raitaa toisella värillä, mutta ei se enää yhden kerran jälkeen onnistunut :)

Tähän lätykkään painoin linkin koristeeksi.

Ja korviksissa myös linkit painettuna massaan.

Vähän syksympää. Tästä lehtiriipuksesta tuli mun suosikki.

Kokeilin myös mosaiikkipaloja fimoon. Kaksi pientä palaa irtosi paiston jälkeen, mutta liimasin ne lakalla paikoilleen.

Kyllä se syksy tulee, kun ei enää oikein saa kunnon kuvia, mutta olin niin laiska, etten viitsinyt virittää studiota...jatkossa sitten taas.

***

Ja laitanpa tähän samaan syssyyn kesäiset kokeilut mosaiikkipaloilla. Alempi oli ihan kivan näköinen ennen kuin töträsin sen tuohon laastiin. Mutta tulihan kokeiltua tämäkin laji, eikä se oikeasti ollut mun juttu. Nyt on sitten hippasen verran mosaiikkipaloja tuhlattavana jonnekin...

Käytiin viime viikonloppuna taas tuolla keskemmällä Suomea ja sillä reissulla onnistuin saamaan iskiaksen, josta olen kärsinyt jo kerran aikaisemminkin. No tällä kertaa jouduin menomatkalla luovuttamaan etupenkkipaikkani nuorimmaiselleni, koska takana oli niin ahdasta kolmelle. No siinä sitten istuissani huonossa asennossa sain paikat ärtymään, mutta onneksi tohtorisetä määräsi helpottavaa lääkettä ja nyt sentään voi jo sen voimalla hieman jotain puuhastella, mutta heti kun lääkkeen vaikutus alkaa heikkenemään, niin sen kyllä tuntee. Ehkä tämä joku päivä hellittää :)

Mukavaa illan jatkoa!

- kirsema -

Massaharjoittelua

Tämä harjoittelu oli hauskaa :)

Viime viikolla huomasin ilmoituksen, että Fimo-massat olivat tarjouksessa ja ei kun riensin kauppaan hakemaan, jotta pääsee kokeilemaan. No en tietenkään ollut varautunut tähän ylimääräiseen ostokseen, kun ei ollut tarkoitus ostaa edes mitään omilla rahoilla, vaan oltiin työkaverin kanssa hakemassa läksiäiskukkia pois lähtevälle työkaverille. Onneksi työkaverilla oli lompakko mukana ja sain hetkeksi luottoa :)

Eilisen iltapäivän surffailin YT:n ihmeellisessä videomaailmassa ja tutkailin erinäisiä opastusvideoita massailuun. Ja toimeen. Muutama tunti vierähti ihan kivasti kokeilemalla massan ominaisuuksia. Sehän oli oikeasti kuin muovailuvahan kanssa leikkimistä, tosin siitäkin on aikaa vierähtänyt useampi vuosi...no kai sitä voi sanoa, että reilusti yli kymmenen vuotta.

Nämä siis todella ovat koekappaleita, joten jälki ei päätä huimaa, mutta pohjalta on hyvä ponnistaa ja kukaan ei ole seppä syntyessään ja mitä niitä kaikkia sanontoja onkaan :) Kuvatkaan ei ole kovin kummoisia, kun tuo hämäryys hieman vaivasi.

Pyöreä ei ole ihan pyöreä, mutta pitäähän käden jälki näkyä, vai kuinka? Ja valkoisen sain värjättyä vaaleanpunaiseksi, kun viisaana ensin pyörittelin punaista massaa. Punainen väri ei näkynyt käsissä, mutta oli sitä sitten kuitenkin käsiin tarttunut. No, vahingosta viisastuu tai sitten ei.

Tämä oli ennen uunitusta vaalean harmaa, jossa on mustia pilkkuja. Paiston aikana väri tummui huomattavasti.

Ja tässä viimeisessä on kaikki jämät yhdistetty. Kovin on jouluisen näköinen :)

Huomenna (ehkä) vien tätä kokeilua vähän pidemmälle näiden osalta. Ajattelin kokeilla lakkaamista ja vähän reunojen hiomista ja jos nämä konstit tuovat uutta ilmetta, saattavat nämä päätyä johonkin :)

Mukavaa alkanutta viikkoa!

- kirsema -