Miniä vienosti toivoi josko tekisin hänelle avainnauhakorun, no kukapas sellaisesta kieltäytyy. Ja eipä ole tullut tehtyä pitkään aikaan avainnauhakorua, joten kiinni veti.
Torstai-illalle oli sovittu treffit korun merkeissä, mutta treffit menivätkin pelkästään helmien merkeissä, kun en jaksanutkaan alkaa väkertämään mitään päivän päätteeksi. (Tuli edellisenä päivänä vietettyä työpaikalla 13 h.) Korun malliksi otettiin olkapäältä uumalle menevä, koska avaimia on enemmän kuin yksi nipussa ja työkäytössä kaulakorumalli on hänelle huono. Lauantaina oli sitten se hetki, kun nauhaa aloin tekemään ja siinä helmiä mallaillessa "oikeaan" järjestykseen sain kuningasidean: teenkin mallin, jonka saa sekä roikkumaan uumalle että tarvittaessa vyötärön ympäri ja tämähän tapahtui katkaisemalla ja linkittämällä ja jatkamalla koru oikean mitan kohdalta, mutta niinhän siinä sitten kävi, että sain vyötäröstä niin ison mitan, että koru hulahti lanteilta lattialle :) Tässä vaiheessa ei avainnauhaan tehty mitään muutoksia, ne hoidetaan sitten joskus jos muutoksille tulee tarve.
Härpäke (riipuksen virkaa toimittava kapistus) on massasta askarreltu kissa. Kun on tätä joutavaa aikaa iltaisin, niin kokeilin massa-askartelua. Katsoin oikein mallia kuvasta (siis heidän kissan) ja askartelin kissan ja väkersin oikein kissalle valkoisen hännänpään, koska heidän kissallaankin on valkoinen hännänpää! Paiston jälkeen katsoin sitten uudemman kerran kissan kuvaa...ja ei sillä ole mitään valkoista hännänpäätä, valkoista kyllä löytyy muualta :) No väliäkös tuolla!
Eli tässä alimpana loikoilee Jallu ja ylärivi on leikki-Jallu :) Samaa näköä on, eikö totta ? :) No mutta pääasia on, että avainnauha valmistui koettelemusten jälkeen ja toivottavasti miniä on tyytyväinen siihen.
Oiekin mukavaa alkanutta viikkoa!
- kirsema -
