tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuonna 2013

Nyt on pitkää luvassa, koeta jaksaa loppuun asti :)

Huh, kylläpäs tähän vuoteen on mahtunut paljon, niin iloa kuin surua. Alkuvuonna perheemme iloitsi ihan uutukaisesta autosta, joka on osoittautunut ihanaksi, ainakin omasta mielestäni :) Ja minähän sillä eniten ajelenkin :) Mutta taitaa tämä hankinta kuulua sarjaan "eipä olisi pitänyt ikinä hankkia tätä", on sen verran ollut epäonnea auton kanssa - ensin joku oli huolella peruuttanut vasemmanpuoleiseen takapuskuriin sillä seurauksella, että oikaistavaksi ja maalattavaksi lähti ja vielä kahdesti. Tämän jälkeen parin kuukauden päästä löytyi auton takaluukusta vararenkaan paikalta (jossa ei ole vararengasta vaan subwoofer) siis siitä sellaisesta syvänteestä kolme litraa vettä. Taisi korjaajapojilla käydä pieni huolimattomuus! Mutta ei siinä kaikki, vettä oli valunut myös takapenkille, josta poika sai Keski-Suomen reissulla takapuolensa märäksi. No uusi korjaamoreissuhan tästä on siis tulossa, mutta milloin, se on vielä selvittämättä.

Maaliskuussa koitti kauan odotettu messutapahtuma eli Helmiplaneetta ja tuossa ihan melkein nurkan takana. Lompakkohan siellä tuli kevennettyä, mutta löysin kuitenkin huumaavan ihania helmiä sieltä :) Osa on vieläkin käyttämättä, kun en millään raaski :)









Huhtikuussa laitoin toisen blogin pystyyn eli Punaisen mökin tarinoita. Kuten blogin nimi kertookin, on siellä puolella tarinoita mökkielämästämme ja kaikkea jonninjoutavaa höpötystä






Keväällä olikin sitten hieman jännemmat paikat tuon kuopuksen kanssa, kun hänen oli aika pyrkiä jatko-opintoihin. Ja jos muistat, niin siinä meinasi äidille tulla suru puseroon, kun poika missasi pääsykokeen, mutta onnenkantamoisia matkassa ja hän pääsi uusintaan ja lopputulemahan oli, että pääsi haluamaansa jatko-opintoon. Ja hänellä pyyhkii koulussa hyvin, kädentaitaja näyttää olevan :)
Esikoispojan mielitietty valmistui ammattiin, mutta valitettavasti ei ole onnistunut saamaan oman alansa töitä. Muun alan työpaikka hänellä onneksi on.

Juhannusta vietettiin mökillä isolla porukalla, oma perhe sekä esioisen tyttöystävän perhe. Mukavaa oli, kiitos vielä kerran vieraille.


Odotettu kesälomakin vihdoin koitti ja esikoispoikakin sai ajokortin. Mutta eipäs loma tänä vuonna ollutkaan sitten kiva loma, vaan huolen ja loppupeleissä surun täyttämä loma. Mutta näillä oli mentävä.

Syksyllä nuorempi poika sai kuin saikin kevarikortin. Hän aikoinaan teki ratkaisun ettei aio mopoa hankkia laisinkaan vaan odottaa kunnes saa kevarin. Ja niin poika sinnikkäästi odotti ja monta vuotta säästi rahaa pyörään ja teki sen. Sitkeä on kaveri, kun rahat säästyivät vaikka muutaman kerran matkan varrella meinasi rukkaset lentää nurkkaan. Mutta eihän tämäkään sitten mennyt niin kuin piti. Muutaman päivän ajeltuaan kevarilla, juoksi omalta pihalta karannut koira yllättäen tielle ja poika ei ehtinyt väistämään. Pojalle ei käynyt muuta kuin ajovarusteet vähän kärsivät kaatumisen myötä ja kevari otti nokkiinsa, mutta koira oli menehtynyt puoli tuntia tapahtuman jälkeen.

Lokakuussa esikoinen oli sitten kutsunnoissa ja armeijaan lähtö koittaa heinäkuussa 2014. Mihin tämä aika on mennyt??? Tähän täytyy laittaa pojan hauska kommentti, kun hän sai matkalitterat kotiin. Kai te (minä ja isänsä) viette mut sinne? Hetken aikaa katsoin rakasta poikaani ja tuumasin, että eiköhän se homma kuulu tyttöystävälle :) Tuskin haluat, että äiti ja iskä vie sut sinne. Voi noita äitin poikia :)

Työelämässä syksy näyttäytyikin hyvin raskaana ja vaativana. Lopputulema oli se, että jäähyväisiä vietettiin ja kyyneliä vuodatettiin. Mutta yhteys kuitenkin säilyy vaikka "tiimiä" ei enää olekaan. Ketään ei ole irtisanottu, ainoastaan jakkarat menivät jakoon. Uutta siis odotellessa :)

Mutta mennäänpäs sitten tänne korupuolelle. Koruja on syntynyt, vaikka välillä vähän takkusikin. 

Tammikuun katsotuin koru oli "Yksi pieni elefantti". Tämä koru on tällä hetkellä jo purettu, en siitä sitten tykännytkään.

Helmikuussa eniten katseluja sai osakseen "Upeeta rouheista". Ihana raakakivi, jonka sain entiseltä työkaverilta hänen ulkomaan reissultaan. Kiitos vielä kerran hänelle!

Maaliskuun potin keräsi "Kaverille kans". Nämä helmet olivat siis ystäväni itsensä ostamat, joista väsäsin hänelle kaulakorun. Pahus, kun hän ehti messuilta napata nuo helmet iselleen ja varata niistä korun :)

Huhtikuun katsotuin oli "Peridootti". Ihana keväinen tilauskoru :) , jos siis itse saa kehua

Toukokuussa olikin samoilla luvuilla "Vuorossa nilkka" ja "Epäonnesta onnenkantamoisiin". Jälkimmäisessä ei ole mitään itse tehtyä vaan voitettu koru.

Kesäkuun katsotuimmassa ei sitten korua ollutkaan, mutta pelkkä kertomus "Kyyneleitä" otti kärkisijan.

Heinäkuun katsotuin juttu oli "Avaimenperä". Tuonhan esikoiseni sai osana synttärilahjaansa eli oma avain mökkiin (jota ei vielä ole käytetty tähän päivään mennessä), kun täysi-ikäisyyden saavutti.

Elokuussa oli suru valloillaan ja katsotuin oli jälleen pelkästään kirjoitelma; "Isälle". Nytkin kun kävin linkin nappaamassa, tuli pala kurkkuun ja kyynel silmään.

Syyskuun kärkisijan otti "Avainnauha - vähän erilainen" ja oli toisella sijalla vuoden katsotuimmissa. En vieläkään ole saanut aikaiseksi itselleni tällaista avainnauhaa :(

Lokakuussa samoilla luvuilla olikin kaksi tekelettä eli "Väriä syksyyn - haaste" ja "Pyyheripustimia". Väriä syksyyn -haastekoru vaihtoi muuten omistajaa, joten Annukka, en voi toteuttaa "vuodenaikakuvauksia" :) Pyyheripustimien kohdalla tein myöhemmin vielä "tuotekehittelyä" ja muutama - tai siis itse asiassa kaikki - niistä päätyi lopulta pukin konttiin.

Marraskuun ja koko vuoden katsotuin oli "Viimeinen maanantai". Ehkäpä otsikko oli sellainen, jolla tehdään paljon google -hakuja :)

Joulukuun katsotuin oli "Hyvää syntymäpäivää...minulle". Itselleni lahjaksi tekemäni rannekoru on muuten yksi monista suosikeistani :) Ehkäpä ikä tekee tehtävänsä ;)

Ja kiitos näistä katseluista ja kiinnostuksesta kuuluu teille kaikki vakituiset ja vierailevat lukijat. Vanhojen ja ihanien vakituisten seuraajien joukkoon on liittynyt myös uusia ihania tuttavuuksia. Kiitos tulokkaille ja tervetuloa vielä kerran. Ja erityisen ihanaa on, kun aina vaan jaksatte kommentoida tekeleitäni, kiitos!

Tähän onkin sitten hyvä päättää tämä vuosi ja muutaman tunnin päästä aloittaa seuraava vuosi ja näin ollen toivottaa myös Sinulle 

Oikein Ihanaa Tulevaa Vuotta!

- kirsema -

tiistai 24. joulukuuta 2013



Oikein ihanaa ja rauhaisaa Joulun aikaa kaikille!



 Toivottelee
- kirsema -

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Toispuoleinen :)

Olen tässä aikani odotellut ja nyt niitä alkoi ropsahtelemaan postilaatikkoon. Ja vaikka kaikki ei vielä olekaan tulleet, niin tässä esimakua. Toispuoleista ja yksinkertaista tällä kertaa luvassa. 

Harmaita särölasihelmiä kehyksissä ja ketjua.

"Riipus", jossa ketjunpäihin laitettu helmet kehyksiin



Ja korvikset

Ja kerta kiellon päälle :)

Ja sepäs onkin sitten enää pari yötä jouluun. Huomenna olisi vuorossa kinkun paisto ja jotain pientä siivousta ehkä, sen minkä antaa selkä myöden. Olin tuossa alkuviikon sairauslomalla ja nappikuurilla selkäkipujen vuoksi. Jouluaatto vietetään perheen kesken, Joulupäivänä olisi tarkoitus lähteä Joulukirkkoon, kun isäntä meidät sinne ilmoitti ja tämän jälkeen hakea anoppi meille ruokailemaan ja seurustelemaan. Tapanina lähdetäänkin sitten ajelemaan tuonne keskemmälle päin Suomea, toivottavasti siellä edes olisi vähän lunta.

Oikein mukavaa sunnuntaita ja Joulun odotusta!

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Hyvää syntymäpäivää...minulle!

Ihan itse tein itselleni lahjan :) Ja myös itse ostin lahjan :) Ja myös sain lahjan :) Onnittelut minulle :)

Itse tehty: tällä kertaa rannekoru korviksilla, ei siis kaulakorua laisinkaan! Meinaa vissiin liki viiskymppinen emäntä heittäytyä hulvattomaksi näillä koruilla :)



Itse ostettu, ei kuvaa: uusi puhelin, ja ihan äly sellainen. Ja kun kukaan (pojat) ei ollut minua poloista opastamassa puhelimen ihmeelliseen maailmaan, oli seurauksena testitekstari, joka karkasi koko puhelimen osoitekirjalle :D

Saatu lahja, ei kuvaa: uudet pihdit. Entiset pihdit meni totaalisen epäkuntoon jokin aika sitten ja joulupukille kirjoitin toiveen uusista pihdeistä. Joulu tulikin aikaisemmin :)

Mutta mitään kakkua ei ole koko päivänä ollut tarjolla :(  Eipä tietenkään, kun en ole itse leiponut.

Mukavaa sunnuntain jatkoa ja alkavaa viikkoa.

Muistakaahan, että tontut kurkistelevat!

- kirsema -

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

"Hope"

Vähän viisautta tähän alkuun internetin ihmeellisestä maailmasta: 

Hope - toivoa, toivo, toive 

Synonyymit sanalle toive: mahdollisuus, halu, mieli, tahto, kuvitelma, haave
Synonyymi sanalle toivo: odotus

Ruskea (coloria.net) 

Mielikuvia ruskeasta
Syvyyspsykologit pitävät ruskeaa yksinkertaisena ja maanläheisenä, äidillisenä ja lämpimänä värinä. Psykologisissa tutkimuksissa ruskea on liitetty mukavuuden ja turvallisuuden tunteisiin. Ruskea on erityisesti aikuisten mieleen, lasten on todettu käyttävän ruskeaa ollessaan surullisia.
Ruskeasta puhutaan käytännöllisenä ja ei-huikentelevaisena värinä. Syykin tähän lienee selvä: ruskea ympäröi meitä luonnossa, se on käytössämme valmiina ja muilla väreillä haluamme usein erota ruskeasta. Ruskeaan pukeutuvaa saatetaan pitää maanläheisenä ja lämpimänä ihmisenä, toisaalta myös hiljaisena hiirulaisena.
Ruskeaan liitetään usein menetys ja kuolema. Syy-yhteys on selvä: pohjoisella pallonpuoliskolla vehreä kesä loppuu vihreiden kasvien ruskeaan kuolemaan. Sielläkin, jossa syksyn vaikutus ei ole niin suurta tai syksy puuttuu täysin, kuivuus muuttaa vehreyden ruskeudeksi.

***

Itselläni on ollut tänä syksynä pakkomielle ruskeaan väriin, syystä taikka toisesta. Ehkä nuo mielikuvat ruskeasta väristä osuvat kohdallani oikeaan :) Ja jotta pakkomiellettä sai lievitettyä, tuli siis korn väriksi ruskea.

Helminä siis ruskeita mattapintaisia helmiäislasihelmiä ja välissä muutama ametistinsävyinen lasihelmi (vaikka kuva taas kertoo jotain ihan muuta). 


Tekstirinkula on ollut aika kauan lojumassa rasiassa, kun en sille sitten oikein löytänytkään käyttöä. Ja kiitos tästä ideasta kuulukoon KatMan:lle, joka oli jossain koruissa käyttänyt tekstirinkulaa lukon vastakappaleena. Tunnustan tässä ihan julkisesti, että kävin siis varkaissa.


Rannekorun tein tällä kertaa muistivaijeriin.

 Ja koko setti


Helmiäislasihelmet ovat muuten peräisin tästä kesän kirpparilöydöstä :)


Mukavaa joulukuun alkua, täällä ainakin satoi vettä koko aamupäivän, mutta ehkä joku päivä saadaan vähän luntakin maahan!

- kirsema -

perjantai 29. marraskuuta 2013

Pikkujoulua!

Se on sitten virallisesti pikkujoulu ja niinpä kävin itsekin pienimuotoisessa iltapäiväpikkujuhlassa vanhassa työpaikassani. Itse asiassa olen kyllä edelleenkin siellä töissä, mutta istun vain eri paikassa kuin muut. Hankala juttu selostaa tuo osuus, joten olkoon. 
 
Mutta itse juhlaan; jokainen sai halutessaan viedä pienen paketin säkkiin ja vastineeksi sai sitten paketin itsellensä. Se, joka oli lahjan vienyt,  sai  raapustaa nimensä lappuseen, joka laitettiin purkkiin. Purkista arvottiin lahjansaaja ja lahjansaaja arpoi aina seuraavan lahjansaajan. Kun kaikki lahjat oli jaettu, lahjakääreitä ei suinkaan revitty auki niin kuin malttamattomat lapset ja välillä vähän vanhemmatkin tekevät, vaan lahjojen avaus oli ohjelmanumero. Jokainen sai tunnustella saamaansa pakettia ja yrittää arvata paketin sisältö ja kertoa arvailunsa juhlakansalle. Oli muuten melko hauskoja lahjoja jaossa :)

Saamassani paketissa arvelin olevan jonkinlaisen tuikkusysteemin, koska se pikkuisen helisi heilutellessa ja siinä tuntui olevan joku pehmeä laatikko, jonka sisällä oli jotain kovaa. Paketin päällä oli vielä jotain pehmeää, joka tuntui joltain kangasmytyltä, joten arvelin sen olevan pieni joululiina. No ei ihan osunut nappiin arvailuni...


mutta oli siinä sentään tuikku oikein :) Paketista tulikin pieni suklaafonduesetti ja kuivattuja aprikooseja. Söpöläinen setti ja tuli ihan oikeaan osoitteeseen, näin suklaanhimoiselle ihmiselle :) 

En muuten aio sitten kertoa, mitä itseni viemä paketti piti sisällään. Se jääköön ikuiseksi arvoitukseksi :)

Kiitos vielä kerran juhlatoimikunnalle ihanasta pikkujoulujuhlahetkestä arjen keskellä ja PS. teitä kaikkia oli ihana nähdä pitkästä aikaa!


Ja oikein mukavaa pikkujoulua myös kaikille lukijoille!
 

- kirsema -

lauantai 23. marraskuuta 2013

Viimeinen maanantai

Tulipas karmiva otsikko, mutta tarina otsikolle ei ole niin karmiva :)

Työkaveri on tässä jo useamman viikon ajan laskenut jäljellä olevia työelämän maanantaipäiviä ja nyt tuleva maanantai on siis se viimeinen. Tämän jälkeen hänellä alkaa loma ja jossain vaiheessa pitkän loman jälkeen koittaa kiireisen eläkeläisen päivät. Vähän kyllä käy kateeksi, mutta toivottavasti joskus on myös itseni vuoro. Ja näin viimeisen maanantain kunniaksi päätin, että kun niitä viikon ensimmäisiä päiviä on niin pitkään ja hartaasti laskettu, on aika myös palkita laskennan päättyminen.

Ja koska kyseessä pieni yllärilahja, täytyyhän se olla rasiassa :)

Ja koru, siinä on simpukankuoripaloja, joiden välissä hopeoituja palleroita. Väri on sellainen syvä vihreä, joka oikeassa valossa taittuu ihaniin sävyihin. Mutta niinhän se kävi myös tätä kuvatessa, että väriloistoa en saanut esiin, kuten en myöskään oikeata helmien väriä.


Riipuksessa on kaksi linkkiä peräkanaa


Korviksissa samat linkit kuin riipuksessa ja hopeiset koukut


Koru on lyhyt, joten siinä on myös säätöketju häntänä.


Ja tässä koko systeemi. 
Oikein ihanaa viimeistä maanantaita, lomaa ja eläkepäiviä!



Ja lukijoille mukavaa viikonlopun jatkoa!


- kirsema -

maanantai 18. marraskuuta 2013

Ihan settinä, hoh hoijaa

Kumma juttu, kun koruja aloittelin joskus tekemään, niin sen jälkeen on aivoihini iskostunut sana setti. Mitään ei voi tehdä pelkästään, ei edes yksittäisiä korviksia, kaulakoruun pitää aina  olla mukana vähintään korvikset ja joskus jopa intoudun tekemään satsiin rannekorunkin. Jopa ne pyyheripustimetkin oli kaikki melkein pareittain :) Joten taas jumittaa, näin se on tulkittava ;)

Ja ihan koukussa olen näihin puuhelmiin! Näiden osalta on siis myös edessä varaston täydennys. Kärpänen on näköjään herännyt henkiin, kun varastot hupenevat kaikista tarvikkeista ja viikollakin pitää koruja väkertää. Tosin tänään oli taas sellainen päivä töissä, että oli pakko saada jotain muuta ajateltavaa ja sehän sopi hyvin, koska eilen aloittamani värkkäily oli pakko saada päätökseen.

Tässäpä se siis tulee ja kiitos Miinalle Minden koruista linkkivinkistä!

Ekaksi harjoitteluksi valitsin tämän helpomman vaihtoehdon :), jonka löysin myös sieltä jostain Youtuben syövereistä.


Rannekoru, johon uppouduin eilen ja lukkona on sitten oikein hehtolukko, kun niitä pieniä siroja on NIIN hankala aamutuimaan saada kiinni.

Ja eihän yhtä ilman toista :)

 
eikä kahta ilman kolmatta


Ja siis settinä mennään : D


Nyt kun tämä setti on saatu eetteriin, niin kohta saakin painella yöpuulle, jotta taas jaksaa huomisen päivän ja koko tulevan viikon. On meinaa koko työviikosta tulossa aika, no miten sen nyt sanoisin kauniista, enpä tiedä, joten sanotaan suoraan, että työviikkoon sisältyy sellaisia työtehtäviä, joita ei ole mukava tehdä - kenenkään.

Siitäkin huolimatta - mukavaa alkanutta viikkoa!

- kirsema -


lauantai 16. marraskuuta 2013

Pikkujoulua juhlimaan :)

Moi! Olisko sulla mitään joulun punaista? Mä haluaisin punaisen korun. 
Joo, tuu katsomaan, jotain punaista löytyy ja jos ei käy, niin tilataan muuta.
OK, tuun joku ilta :)

***

No nii, nyt me tultiin (keskiviikko ilta). Missä ne on?
Yläkerrassa. (Sitten pohdittiin, mihin koirat...alas ei uskalla jättää kissan takia, joten koirat mukaan.)
Joo, nää on hyvät, mutta en halua hopean väriä joukkoon. Vaihtoehtona siis gun metal -väriset osat.
Entä, haluatko riipuksen?
Joo, haluan.
(Ja sitten pengottiin laatikoita, löytyi jadepisara, joka pääsi riipuksen virkaa toimittamaan)
Tota, ne pikkujoulut olis lauantaina, ehtisitkö...?
Joo, ehdin. Laitan viestin, kun koru noutoa vaille valmis.

***

Torstaipäivän tekstari: Oon sekasin, pikkujoulut vasta viikon päästä viikonloppuna, joten ei kiirettä korun kanssa.
:)

***



Oikein hauskaa pikkujoulua itse kullekin :)

- kirsema -




torstai 14. marraskuuta 2013

Paljon onnea vaan...

Eli jälleen kerran synttäriä. Ihan silleen viime tipassa sain tiedon synttäisankarista, joten lahjakin hieman viivästyi :)

Oikeesti nämä pimeät ajat ovat hankalia, varsinkin kun/jos joutuu kuvaamaan jotain. Värithän eivät sitten onnistu millään. Ja ainoa auringonpilkahdus on ihan varmasti aikana, jolloin ei ole kotona!

Kyseessä siis koru puuhelmistä, joissa lilaa, kermanvalkoista, ei keltaista, ja harmaata. Korviksissa hopeinen koukku. Korun riipuksena lasihelmi.


Vielä kerran iloiset onnittelut synttärisankarille!

***

Ja pakko vielä eli lisää pyyheripustimia. Nämä menivät muuten vaan -lahjoina perheelle ja jokaiselle perheen jäsenelle on oman lempivärin mukainen ripustin. Tyttärelle pinkkiä, äidille turkoosia, pojalle sinistä ja isälle valkoista. Näin jokainen tuntee jatkossa oman pyyhkeensä :)


Oikein mukavaa torstai-illan jatkoa ja tietenkin myös mukavaa viikonloppua!

 - kirsema -

tiistai 5. marraskuuta 2013

Tuotekehittelyä :)

Kyllästymiseen asti saatte nyt tiirailla näitä pyyheripustimia :) Tällä kertaa yritin kehitellä vähän tuota rumaa verhonipsutinta. Kovasti pohdin ja kokeilin erinäisiä juttuja ja BINGO! Äkkiä kaivelemaan pakkia, joka sisältää kaikkea roinaa. Ja siellä se oli, täysin unohduksiin jäänyt thing-a-ma jig, jota olen muutaman kerran kokeillut, mutta enpäs oikein innostunutkaan siitä. No nyt se olikin sitten tarpeeseen. Voi kuinka onnittelinkaan itseäni, kun olen vekottimen joskus kokeilumielessä ostanut :)










Vielä täytyy hieman harjoitella vääntelyä tuolla vekottimella, sillähän saisi vaikka mitä kivaa aikaiseksi. Tai sitten se päätyy takaisin pakin pohjalle odottelemaan parempia aikoja.

Ai niin, melkein pääsi unohtumaan tässä innostuksen huumassa tämä tärkeä asia:

seuraani on liittynyt uusia jäseniä, lämpimästi tervetuloa!

Ja mukavaa illan jatkoa, sateesta ja tuulesta huolimatta

- kirsema -

torstai 31. lokakuuta 2013

200

julkaistua tekstiä, joka siis lyhyellä matikalla tarkoittanee, että korujakin on valmistunut saman verran. Kyllähän niitä on enemmänkin tehty, mutta kaikkia alkuvaiheen koruja en ole julkaissut blogissa. Mutta missä ne kaikki korut on? Onneksi ei sentään kaikki ole itselläni :) Jokunen on vaihtanut omistajaa ennen kuin olen edes sitä kertaakaan ehtinyt käyttää, osa myyty tilattuna, osa uutena ja jokunen käytettynäkin, lahjoiksikin on tekeleitä muutamia kertoja mennyt, kuten myös tämä. Muodonmuutoksenkin on joku kohdannut.

Kun tässä "tilastotieteessä" ollaan, niin lukijoita tällä hetkellä 44, sivujen katselmuksia 11580 ja niitä ihania, arvokkaita kommentteja on kirjoiteltu liki 650. Kiitos!

Mutta jottei vallan tylsiä lukuja, niin tällä kertaa jälleen näitä ihania puuhelmiä, tällä kertaa mustana ja harmaana.


Piristettä koru sai hopeoidusta metalliosista.


Riipuksen virkaa toimittaa pitkä huurrettu viistehelmi ja mustana tietenkin. 
 

Jännä miten kuvista saa vaikutelman, että ne on mustavalkoisia. Olisihan tuohon voinut sommitella mukaan jotain väriäkin, näin jälkiviisaana kommenttina :)

Jälleen kiitän mielenkiinnostanne, jos siis jaksoitte tänne asti 
ja
 oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille!

- kirsema -

maanantai 21. lokakuuta 2013

Ainakin tämän kerran vielä :)

Jatkoinpas sitten tätä pyyheripustintouhua. Itse asiassa tämä oli ensimmäinen viritys, jota aloin tekemään, mutta kun en millään meinannut saada noita siemenhelmiä pysymään kiinni. Ihan ensin yritin virittää siemenhelmiä siimassa rinkulaksi, mutta ei onnistunut. Aikani tuherrettuani päädyin liimaamaan helmet suoraan lätyskään kiinni reikä ylöspäin. Mutta, aina kun päivä oli vierähtänyt ja liima oli kuivunut, niin pikkuisen kosketuksen saaneena rapina vaan kävi lattialla, kun helmet sinkoilivat sinne. No liimailin niitä varmaan ainakin neljä eri kertaa, mutta nyt pysyvät. Eli lyhyelläkin matikalla laskettuna tähän vierähti useampi päivä :) Olis pitänyt vaan ekalla kerralla ja ihan suosiolla laittaa rohkeammin liimaa.


Ja idean sitten luvallisesti varastin KatMan:lta. Hän teki jossain vaiheessa riipuksia valmiisiin pohjiin käyttäen epoksisavea härpäkkeineen ja näky jäi kummittelemaan mieleeni. Pakkohan se oli yrittää omaa versiota ihastuksen huumassa :)

Siemenhelmet saivat seurakseen keskelle pari kukkalinkkiä, joista napsaisin lenkit pois. Ja ripustuslenkki samalla systeemillä kuin edellisen postauksen pyyheripustimissa.


Mun silmissä tää näyttää jotenkin retrolta, tulee ihan joku mummon koru mieleen...siis ilman  tuota verhonipsutinta


Olipa muuten harvinaisen ikävä ja hankala kuvattava. Ensimmäinen satsi meni ihan pieleen, mutta tästä toisesta satsista jäi jotain käteenkin ja saa hieman paremmin tolkkua.


Näin tällä kertaa. Mukavaa alkanutta viikkoa!

- kirsema -

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Pyyheripustimia

Jahas ystäväiset, Joulu on yllättävän lähellä. Päivissä kuitenkin aika monta, mutta kun se aika kuluu niin mahdottoman nopeasti ja yks kaks huomaa, että nyt se kolkuttaa ovella. Aikani kuluksi tein muutaman pyyheripustimen, ehkäpä nämä menevät pukin konttiin :)

Ensimmäisen päänvaivan aiheutti ripustuslenkki, kuinka saan siitä tarpeeksi pitävän ja siistin. Oivallus tuli monen virityksen jälkeen ja oikein hävettää kertoa kuinka yksinkertainen tämäkin ratkaisu oli. Nahkanauhan päihin tarpeeksi suurella neulalla reiät, että saan piikin menemään läpi. Pitoa syntyi! Vähän koristetta perään ja verhonipsutin jatkoksi. Päällystin nipsuttimen rumat metalliosat kieputtelemalla lankaa ympärille.






Sinisen ja turkoosin yhdistelmässä käytin mikrokuitunauhaa, joka itse asiassa työstyi paremmin, mutta kaipa se yhtä pitävää on. Ainakin toivon niin.






Kohta täytyykin lähteä synttärikahveille. Ihan tuli 82 vuotta mittariin anopille. Lämpimät onnittelut hänelle ja muille ihanan aurinkoista sunnuntaita.

- kirsema -