tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuonna 2013

Nyt on pitkää luvassa, koeta jaksaa loppuun asti :)

Huh, kylläpäs tähän vuoteen on mahtunut paljon, niin iloa kuin surua. Alkuvuonna perheemme iloitsi ihan uutukaisesta autosta, joka on osoittautunut ihanaksi, ainakin omasta mielestäni :) Ja minähän sillä eniten ajelenkin :) Mutta taitaa tämä hankinta kuulua sarjaan "eipä olisi pitänyt ikinä hankkia tätä", on sen verran ollut epäonnea auton kanssa - ensin joku oli huolella peruuttanut vasemmanpuoleiseen takapuskuriin sillä seurauksella, että oikaistavaksi ja maalattavaksi lähti ja vielä kahdesti. Tämän jälkeen parin kuukauden päästä löytyi auton takaluukusta vararenkaan paikalta (jossa ei ole vararengasta vaan subwoofer) siis siitä sellaisesta syvänteestä kolme litraa vettä. Taisi korjaajapojilla käydä pieni huolimattomuus! Mutta ei siinä kaikki, vettä oli valunut myös takapenkille, josta poika sai Keski-Suomen reissulla takapuolensa märäksi. No uusi korjaamoreissuhan tästä on siis tulossa, mutta milloin, se on vielä selvittämättä.

Maaliskuussa koitti kauan odotettu messutapahtuma eli Helmiplaneetta ja tuossa ihan melkein nurkan takana. Lompakkohan siellä tuli kevennettyä, mutta löysin kuitenkin huumaavan ihania helmiä sieltä :) Osa on vieläkin käyttämättä, kun en millään raaski :)









Huhtikuussa laitoin toisen blogin pystyyn eli Punaisen mökin tarinoita. Kuten blogin nimi kertookin, on siellä puolella tarinoita mökkielämästämme ja kaikkea jonninjoutavaa höpötystä






Keväällä olikin sitten hieman jännemmat paikat tuon kuopuksen kanssa, kun hänen oli aika pyrkiä jatko-opintoihin. Ja jos muistat, niin siinä meinasi äidille tulla suru puseroon, kun poika missasi pääsykokeen, mutta onnenkantamoisia matkassa ja hän pääsi uusintaan ja lopputulemahan oli, että pääsi haluamaansa jatko-opintoon. Ja hänellä pyyhkii koulussa hyvin, kädentaitaja näyttää olevan :)
Esikoispojan mielitietty valmistui ammattiin, mutta valitettavasti ei ole onnistunut saamaan oman alansa töitä. Muun alan työpaikka hänellä onneksi on.

Juhannusta vietettiin mökillä isolla porukalla, oma perhe sekä esioisen tyttöystävän perhe. Mukavaa oli, kiitos vielä kerran vieraille.


Odotettu kesälomakin vihdoin koitti ja esikoispoikakin sai ajokortin. Mutta eipäs loma tänä vuonna ollutkaan sitten kiva loma, vaan huolen ja loppupeleissä surun täyttämä loma. Mutta näillä oli mentävä.

Syksyllä nuorempi poika sai kuin saikin kevarikortin. Hän aikoinaan teki ratkaisun ettei aio mopoa hankkia laisinkaan vaan odottaa kunnes saa kevarin. Ja niin poika sinnikkäästi odotti ja monta vuotta säästi rahaa pyörään ja teki sen. Sitkeä on kaveri, kun rahat säästyivät vaikka muutaman kerran matkan varrella meinasi rukkaset lentää nurkkaan. Mutta eihän tämäkään sitten mennyt niin kuin piti. Muutaman päivän ajeltuaan kevarilla, juoksi omalta pihalta karannut koira yllättäen tielle ja poika ei ehtinyt väistämään. Pojalle ei käynyt muuta kuin ajovarusteet vähän kärsivät kaatumisen myötä ja kevari otti nokkiinsa, mutta koira oli menehtynyt puoli tuntia tapahtuman jälkeen.

Lokakuussa esikoinen oli sitten kutsunnoissa ja armeijaan lähtö koittaa heinäkuussa 2014. Mihin tämä aika on mennyt??? Tähän täytyy laittaa pojan hauska kommentti, kun hän sai matkalitterat kotiin. Kai te (minä ja isänsä) viette mut sinne? Hetken aikaa katsoin rakasta poikaani ja tuumasin, että eiköhän se homma kuulu tyttöystävälle :) Tuskin haluat, että äiti ja iskä vie sut sinne. Voi noita äitin poikia :)

Työelämässä syksy näyttäytyikin hyvin raskaana ja vaativana. Lopputulema oli se, että jäähyväisiä vietettiin ja kyyneliä vuodatettiin. Mutta yhteys kuitenkin säilyy vaikka "tiimiä" ei enää olekaan. Ketään ei ole irtisanottu, ainoastaan jakkarat menivät jakoon. Uutta siis odotellessa :)

Mutta mennäänpäs sitten tänne korupuolelle. Koruja on syntynyt, vaikka välillä vähän takkusikin. 

Tammikuun katsotuin koru oli "Yksi pieni elefantti". Tämä koru on tällä hetkellä jo purettu, en siitä sitten tykännytkään.

Helmikuussa eniten katseluja sai osakseen "Upeeta rouheista". Ihana raakakivi, jonka sain entiseltä työkaverilta hänen ulkomaan reissultaan. Kiitos vielä kerran hänelle!

Maaliskuun potin keräsi "Kaverille kans". Nämä helmet olivat siis ystäväni itsensä ostamat, joista väsäsin hänelle kaulakorun. Pahus, kun hän ehti messuilta napata nuo helmet iselleen ja varata niistä korun :)

Huhtikuun katsotuin oli "Peridootti". Ihana keväinen tilauskoru :) , jos siis itse saa kehua

Toukokuussa olikin samoilla luvuilla "Vuorossa nilkka" ja "Epäonnesta onnenkantamoisiin". Jälkimmäisessä ei ole mitään itse tehtyä vaan voitettu koru.

Kesäkuun katsotuimmassa ei sitten korua ollutkaan, mutta pelkkä kertomus "Kyyneleitä" otti kärkisijan.

Heinäkuun katsotuin juttu oli "Avaimenperä". Tuonhan esikoiseni sai osana synttärilahjaansa eli oma avain mökkiin (jota ei vielä ole käytetty tähän päivään mennessä), kun täysi-ikäisyyden saavutti.

Elokuussa oli suru valloillaan ja katsotuin oli jälleen pelkästään kirjoitelma; "Isälle". Nytkin kun kävin linkin nappaamassa, tuli pala kurkkuun ja kyynel silmään.

Syyskuun kärkisijan otti "Avainnauha - vähän erilainen" ja oli toisella sijalla vuoden katsotuimmissa. En vieläkään ole saanut aikaiseksi itselleni tällaista avainnauhaa :(

Lokakuussa samoilla luvuilla olikin kaksi tekelettä eli "Väriä syksyyn - haaste" ja "Pyyheripustimia". Väriä syksyyn -haastekoru vaihtoi muuten omistajaa, joten Annukka, en voi toteuttaa "vuodenaikakuvauksia" :) Pyyheripustimien kohdalla tein myöhemmin vielä "tuotekehittelyä" ja muutama - tai siis itse asiassa kaikki - niistä päätyi lopulta pukin konttiin.

Marraskuun ja koko vuoden katsotuin oli "Viimeinen maanantai". Ehkäpä otsikko oli sellainen, jolla tehdään paljon google -hakuja :)

Joulukuun katsotuin oli "Hyvää syntymäpäivää...minulle". Itselleni lahjaksi tekemäni rannekoru on muuten yksi monista suosikeistani :) Ehkäpä ikä tekee tehtävänsä ;)

Ja kiitos näistä katseluista ja kiinnostuksesta kuuluu teille kaikki vakituiset ja vierailevat lukijat. Vanhojen ja ihanien vakituisten seuraajien joukkoon on liittynyt myös uusia ihania tuttavuuksia. Kiitos tulokkaille ja tervetuloa vielä kerran. Ja erityisen ihanaa on, kun aina vaan jaksatte kommentoida tekeleitäni, kiitos!

Tähän onkin sitten hyvä päättää tämä vuosi ja muutaman tunnin päästä aloittaa seuraava vuosi ja näin ollen toivottaa myös Sinulle 

Oikein Ihanaa Tulevaa Vuotta!

- kirsema -

10 kommenttia:

  1. Ihanaa ja Antoisaa Uutta Vuotta sinulle!

    VastaaPoista
  2. Kertasin tuossa myös vuottasi, ihastelin jälleen korujasi ja kovin monissa tunteissa olen mukana ollut vaikken aina kommentoikaan. Oikein Hyvää Uutta Vuotta Sinulle Kirsema!

    VastaaPoista
  3. Huh, johan sulle on osunut auton kanssa ongelmia, toivottavasti selviävät!
    Minunkin esikoinen sai ajokortin ja astuu armeijan palvelukseen ensi heinäkuussa :)
    Toivottavasti uusi vuotesi on entistä parempi ja onnellisempi!

    VastaaPoista
  4. Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2014

    VastaaPoista
  5. Kiitos Eila, Susanna, Eija ja Kirsti! Ja myös teille hyvää ja antoisaa tätä vuotta :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos KatMan! Kun niitä rupesi oikein miettimään, kyllä tuohon näköjään mahtui :) Toivottavasti jäi vielä tälle ja tulevillekin vuosille tapahtumia, mutta tietenkin niitä mukavampia tapahtumia :)

    VastaaPoista
  7. Tuohan olikin kiva tapa ynnätä vuosi :-D
    Oikein hyvää tätä vuotta sinulle!

    VastaaPoista
  8. Se on just noin. Voi noita äitin poikia ♥. On ne vaan niin sulosia.
    Toisin kuin kevarit, joita inhoan yli kaiken. Tai siis pelkään. Niinkuin kaikkia muitakin kaksipyöräisiä. Paitsi polkupyöriä :)

    Mukavasti tiivistetty vuosi.

    Itse en jää päättynyttä vuotta mitenkään erityisemmin kaipaamaan. Jotenkin luku 13 oli sellainen, josta mieluusti jo lasken irti.

    Parempaa tätä vuotta meille kaikille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itsekään hirveästi hinkua noita kaksipyöräisiä, on ne sen verran pelottavia. Toista oli mönkijä ihanine äänineen, sillä oli kiva ajella, olihan siinä sentään neljä pyörää alla :)

      Juuri näin, parempaa vuotta meille kaikille!

      Poista

Kiitos, kun kerroit mielipiteesi!