sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Vierasta violettia

"Violetin katsotaan ilmaisevan viisautta ja rakkautta. Sitä pidetään myös eron, irtautumisen ja leskeyden värinä. Joskus violettiin pukeutumista on pidetty osoituksena huonosta mausta, eikä se vieläkään ole vaatteiden värinä kovin yleinen" / Coloria.net

Itse en omista ensimmäistäkään violettia vaatekappaletta, mutta värisävyisiä kyllä. Violetti ei ole ihan niitä omimpia värejä, joissa olo tuntuu kotoisalta, joten annan muiden hoitaa tuon violetin puolen. Ja tästä voi siis jo päätellä, että tämä settikään ei ole itselleni :)


Ja jälleen kerran pääsi askartelemaan rasian tai itse asiassa tein niitä aika monta...jouluhan koittaa tuota pikaa :)



Ei muuten ole vieläkään kuulunut mitään pojan käden leikkausajankohdasta, saisi jo tulla tietoa! No mutta tietoa odotellessa toivottelen teille mukavaa alkavaa viikkoa!

- kirsema -

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Sitä sun tätä

Kuulumiset:

- edelleen vaivainen (iskias)
- miehellä myös selän kanssa ongelmia
- vanhemmalla pojalla marssimurtuma
- nuoremmalla pojalla veneluun murtuma, jälleen, mutta toisessa kädessä. Peruja ilmeisesti yli vuoden takaisesta vammasta. Joku kirous tässä varmaan on, kun edellinen murtuma oli myös työssäoppimisjakson aikana ja samoin tämä uusi murtuma ja vielä samassa työpaikassa. On kyllä aikamoisia lääkäreitä, poika on siis käynyt muutamia kertoja yksin lääkärissä kätensä kanssa ja aina sanottu ettei kättä saa rasittaa ja syö buranaa. Viimeisen kerran meni isäntä mukaan lääkäriin, poika pääsi röntgeniin ja taas lääkärille, mutta päivystävälle ja johan rupesi vika löytymään pojan kädestä. Päivystävä lääkäri tutki vanhat ja uudet kuvat, konsultoi myös kirurgia, jotta tietää miten edetään asiassa. Tällä kertaa käsi leikataan, kipsillä ei saa räpylää kuntoon. Nyt sitten odotetaan lisätietoa.

No siinä kuulumiset lyhykäisesti ja nyt täytyy myös tunnustaa, etten ole blogimaailmaa seuraillut enkä tehnyt paljon mitään muutakaan kivaa. Istuminen sohvan nurkassa tietokoneen kanssa ei onnistu, hetkeksi jos takapuolensa sohvalle laittaa, niin jalka kyllä kertoo sen. No aavistuksen parempaan suuntaan sentään on jo mennyt, tällä viikolla on aamuisin päässyt sängystä ylös ja unen jälkeiset askeleet on otettu ilman tukea, mutta vielä on matkaa, ennen kuin on taas iskussa.

Vähän on tällä välillä tullut koruiltuakin, silloin kun se on huvittanut, mutta vähissä ovat nämäkin huvitushetket olleet :(




















Jottei ihan surkutteluksi mene, niin esikoiseni pääsee kohta sanomaan "Ohi on" - viimeisiä viikkoja viedään, ennen joulua on kotiutus. Ja ovat muuten jättäneet tyttöystävän kanssa asuntohakemuksen sisään, saas nähdä milloin saavat oman kodin :)

Mukavaa tulevaa viikkoa!

- kirsema -